Kalenteri
[wplistcal]
Tarkistathan sähköpostisi ilmoittautumisen yhteydessä. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä seuran toimistoon.
SKS:n kemian opiskelijastipendit 2024
Suomalaisten Kemistien Seura myöntää perinteiseen tapaan 500 € opiskelijastipendin opintojen puolivälissä olevalle, opinnoissaan hyvin menestyneelle ja opintoympäristössään aktiiviselle kemian opiskelijalle.
Myönnetyt SKS:n opiskelijastipendit 2024:
- Aalto-yliopisto: Leevi Härkönen
- Helsingin yliopisto: Maria Haarala
- Itä-Suomen yliopisto: Iida Toivanen
- Jyväskylän yliopisto: Tuuli Luimula
- LUT-yliopisto: Pinja Taipale
- Oulun yliopisto: Meri Malinen
- Tampereen yliopisto: Anh Trân
- Turun yliopisto: Reetta Kyynäräinen
- Åbo Akademi: Casper Lilja
Tampereen yliopisto
Stipendin saaja:
Anh Trân
”Olemme valinneet tämänkertaiseksi voittajaksi Anh Tranin joka opiskelee kemiaa kansainvälisellä kandilinjalla.”
– Arri Priimägi
Kuvassa vasemmalla professori Arri Priimägi ja oikealla palkittu Anh Trân.
Oulun yliopisto
Stipendin saaja:
Meri Malinen
”Meri on opinnoissaan hyvin menestynyt ja on näyttänyt omalla toiminnallaan ja avuliaisuudella esimerkkiä myös muille opiskelijoille.”
– Ulla Lassi
Itä-Suomen yliopisto
Stipendin saaja:
Iida Toivanen
”Iida Toivanen on edennyt opinnoissaan poikkeuksellisen ripeästi oikein hyvällä motivaatiolla ja opintomenestyksellä.”
– Mika Suvanto
Kuvassa Iida Toivanen ja professori Mika Suvanto.
LUT-yliopisto
Stipendin saaja:
Pinja Taipale
“Menestynyt opinnoissa hyvin ja valmistuu kandiksi aikataulussa. Toimii aktiivisesti sekä LUMA-toiminnassa että koulutusohjelman suuntaan.”
Jyväskylän yliopisto
Stipendin saaja:
Tuuli Luimula
”Hän on menestynyt opinnoissaan hyvin ja on myös aktiivinen opintoympäristössään, hän toimii myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijalähettiläänä (Science Crew). Lue myös stipendin saajan opiskelijan tarina.”
Helsingin yliopisto
Stipendin saaja:
Maria Haarala
Helsingin yliopiston kemian osaston ehdotus SKS:n opiskelijastipendin saajaksi on kolmannen vuoden kemian opiskelija Maria Haarala. Maria on oman vuosikurssinsa eniten opintopisteitä kerännyt opiskelija. Kiitettävän opiskelutahdin lisäksi hänen arvosanansa ovat erittäin hyviä. Tämän lisäksi Maria on ehtinyt myös työskennellä kemian osastolla tuntiopettajana. Hän on toiminut opettajana sekä kemian kandivaiheen laboratoriotöissä että opintopajaohjaajana.
Aalto-yliopisto
Stipendin saaja:
Leevi Härkönen
Leevi Härkönen on 3. vuoden opiskelija Kemian tekniikan kandidaattiohjelmassa, pääaineenaan Kemia ja materiaalitiede. Leevin opinnot ovat edenneet erinomaisesti ja hän on osallistunut aktiivisesti Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijayhdistysten toimintaan. Hän on toiminut Prosessiteekkarien hallituksessa opintovastaavana ja opiskelijaedustajana useissa Kemian tekniikan korkeakoulun komiteoissa. Leevi on myös toiminut kurssiapulaisena useilla kandidaattiohjelman kursseilla.
Åbo Akademi
Stipendin saaja:
Casper Lilja
Casper Lilja studerar vid Fakulteten för naturvetenskaper och teknik (FNT) i utbildningsprogrammet ’Kemi- och processteknik’. Han har utfört sina studier med hög effektivitet och mycket goda vitsord, speciellt i de teoretiska ämnena som ingår i den kemisk-tekniska utbildningen. Alla studier är slutförda för teknologie kandidatexamen (TkK) och studierna för diplomingenjörsexamen är på gång (DI). Casper Lilja visade stor skicklighet och begåvning i sitt kandidatarbete, vars tema var framställning av heterogena fasta katalysatorer med ultramodern additiv tillverkningsteknologi (3D-printning) (högsta vitsordet 5/5). Casper lyckades utveckla en ny metod, vilket möjliggör en snabb och tillförlitlig framställning av 3D-printade katalysatorelement (t.ex. Pd/A2O3-strukturer). 3D-printning är framtidens metod för preparering av skräddarsydda och effektiva fasta katalysatorer. I det långa loppet kommer forskningen av denna typ att expandera kraftigt; ca 90% av industriella kemiska processer utnyttjar katalysatorer. – Casper är en aktiv och alltid vänlig, socialt kompetent studiekamrat.
Turun yliopisto
Stipendin saaja:
Reetta Kyynäräinen
Turun yliopiston Kemian laitos ehdottaa SKS:n opiskelijastipendin saajaksi vuonna 2024 LuK Reetta Kyynäräistä. Reetta Kyynäräinen on menestynyt kemian opinnoissaan erinomaisesti koko tähänastisten opintojensa ajan. Hän opiskelee vasta kolmatta vuotta, mutta on suorittanut LuK-tutkinnon ja valmistelee jo Pro Gradu -tutkielmaa. Kyynäräinen on lisäksi aktiivinen toimija kemian opiskelijoiden ainejärjestössä ja toimii opiskelijoiden edustajana sekä Kemian laitoksen että Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen työryhmissä.
Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) vuosikokous ja 105-vuotisjuhla pidettiin 12. huhtikuuta 2024 Tieteiden talossa Helsingissä
Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) vuosikokous
Kokouksessa jaettiin seuran myöntämä Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Sen sai filosofian maisteri Valtteri Oksanen pro-gradu-tutkielmastaan ”Use of o-benzoquinones in organic synthesis”. Tutkimustyö on tehty Helsingin yliopiston kemian osastolla. Lisää Tunnustuspalkinnosta oheisestä linkistä.
Uusi hallitus
Kokouksessa vahvistettiin seuran vuosikertomus ja sen tilinpäätös 2023 sekä myönnettiin vastuuvapaus että hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2024. Jäsenmaksut tullaan pitämään ennallaan.
Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin filosofian tohtori Miia Mäntymäki ja varapuheenjohtajaksi professori Jan Lundell. Hallituksen muut jäsenet vuonna 2024 ovat tekniikan tohtori Leena Otsomaa, filosofian tohtori Pekka Joensuu, professori Anu Airaksinen, dosentti Petri Tähtinen, filosofian maisteri Liisa Koskinen, tekniikan tohtori Ritva Tuunila, filosofian tohtori Auli Salakka, filosofian maisteri Sara Alanärä, filosofian tohtori Tarmo Korpela, filosofian tohtori Janne Nieminen, professori Antti Karttunen sekä diplomi-insinööri Katri Leino.
Seuran uusiksi jäseniksi hyväksyttiin edellisen kokouksen jälkeen kahdeksan nuorta jäsentä ja 14 varsinaista jäsentä.
Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) 105-vuotisjuhla
Vuosikokous jatkui 105-vuotisjuhlana. Seuran väistyvä puheenjohtaja Leena Otsomaa piti tilaisuuden aluksi juhlapuheen, jonka pääteema oli kemistien monipuolinen ja tärkeä rooli yhteiskunnassamme nykyisin ja tulevaisuudessa. Hän toi esille menneiden sukupolven arvokkaan perinnön ja seuran merkityksen mahdollistajana, mutta samalla seuratoiminnan kohtaamat haasteet nykypäivänä.
Tilaisuudessa jaettiin myös Suomalaisten Kemistien Seuran ansiomitaleja tunnustuksena seuran ja kemian hyväksi tehdystä ansiokkaasta ja arvokkaasta työstä. Ansiomitalit myönnettiin seuraaville henkilöille aakkosjärjestyksessä:
FT Anu Airaksinen
FM Arja Frilander
FT Timo Hirvi
FT Pekka Joensuu
FT Tarmo Korpela
FT Jussi Paatero
FM, tietokirjailija Kimmo Pietiläinen
FT Anu Tuominen
FL Salla Tuulos-Tikka
ANSIOMITALIEN SAAJIA
Anu Airaksinen
Kimmo Pietiläinen
Anu Tuominen
Jussi Paatero
Timo Hirvi
Salla Tuulos-Tikka
Sari Vihavainen
Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja
Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten Tutkijain Tunnustuspalkinto Valtteri Oksaselle
Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto 2024 julkistettiin Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokouksessa Tieteiden talolla.
Suomalaisten Kemistien Seura jakaa vuosittain Nuorten tutkijain tunnustuspalkinnon edellisen vuoden aikana tehdystä tutkimuksesta tai oppiarvon saavuttamiseksi jätetystä lopputyöstä esim. diplomityöstä tai pro gradusta. Vuoden 2024 Tunnustuspalkinto myönnettiin FM Valtteri Oksaselle Helsingin yliopistosta.
Arviointilautakunta arvioi tunnustuspalkintoa seuraavasti:
Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten Tutkijain Tunnustuspalkinto 2024
Olemme tutustuneet Suomalaisten Kemistien Seuran Nuorten Tutkijain tunnustuspalkinnon kahdeksaan laadukkaaseen ehdokastyöhön vuodelta 2023 ja esitämme, että palkinnon saajaksi nimetään FM Valtteri Oksanen FM-tutkintoon liittyvästä –tutkielmasta, jonka otsikko on ”Use of o-benzoquinones in organic synthesis”. Tutkimustyö on tehty Helsingin yliopiston kemian osastolla.
FM Valtteri Oksasen Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin katekolin hapetustuotteen, orto-bentsokinonin, käyttöä orgaanisten synteesien lähtöaineena. Katekoli (1,2-dihydroksibentseeni) on hyvin yleisesti käytetty nukleofiilinen lähtöaine synteesikemiassa. Katekolien hapettuessa niiden polaarisuus saadaan käännettyä, jolloin muodostuu elektrofiilisiä o-bentsokinoneja, joiden molekyylirakenne tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liittää uusia rakenneosia nukleofiilisin additio- tai sykloadditiomekanismein. Tutkimuskohde linkittyy ajankohtaisesti teolliseen orgaaniseen kemiaan, jossa tavoitteena on löytää tärkeille lähtöaineille uusia biopohjaisia lähteitä.
Tutkielman kirjallinen osa tarjoaa erittäin laajan ja mielenkiintoisen näkökulman o-bentsokinonien syntetiikkaan. Erityisesti klassisen orgaanisen kemian aiheen käsittelytapa osoittaa syvää tutkimusaiheen hallintaa ja tieteellistä luovuutta. Työssä pureudutaan laajasti menetelmiin, joiden avulla elektrofiilisten o-bentsokinonijohdannaisten rakenteellista selektiivisyyttä voidaan hallita ja muokata. Tämän lisäksi kattava kirjallisuustarkastelu luo kuvan o-bentsokinonin monipuolisesta käytöstä orgaanisessa syntetiikassa.
Tutkielman erityinen vahvuus on sen kokeellisessa osassa, jossa on tarkasteltu monipuolista ja vaikuttavaa o-bentsokinonin johdannaisten synteesien kokonaisuutta. Erinomaista kirjallisuusosan reaktio-oppia hyödyntäen synteesien kohdemolekyylejä on kekseliäästi vaihdeltu reaktiivisuuden mukaan. Näin on saatu uutta tietoa o-bentsokinonijohdannaisten kemiallisesta reaktiivisuudesta tai reagoimattomuudesta, joka mahdollistaa parhaiden ja tehokkaimpien synteesireittien tunnistamisen ja kehittämisen edelleen. esimerkiksi ZnCl2-katalyytin käyttö silyylienolieetterin additiossa o-bentsokinonien kanssa johti ainoastaan 1,4-additiotuotteisiin. Optimoitaessa tätä synteesireittiä saavutettiin 30 erilaista 1,4-additiotuotetta. Suurimmalle osalle uusista reaktiotuotteista nyt saadut tulokset indikoivat ainoata tunnettua synteesipolkua.
Arviointilautakunta oli erityisen vaikuttunut tutkimustyössä laaja-alaisesta orgaanisen syntetiikan perusteiden hallinnasta ja niiden soveltamisesta. Lisäksi työn tulosten selkeä ja täsmällinen raportointi on omiaan täydentämään näkemystä ns. peruskemian osaamisen ja menetelmien ymmärtämisen tärkeydestä lähtökohtana laaja-alaisemmalle ja yhteiskunnallisesti merkittävälle kemian osaamiselle.
Kuva: Maarja Kotkas
Kemian hyväksi -palkinto 2024 toimitusjohtaja, FT Mari Granströmille
Kemian hyväksi -palkinto 2024 on myönnetty toimitusjohtaja, FT Mari Granströmille. Palkinto luovutettiin hänelle Kemian Päivien yhteydessä 10.4.2024 Helsingin Messukeskuksessa.
Kemian hyväksi -palkinto jaetaan nyt seitsemättä kertaa ChemBio Finland 2024 -tapahtuman yhteydessä. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Palkinto myönnetään suomalaiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka toiminnallaan on edistänyt kemian teollisuutta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä edistänyt alan yhteiskunnallista merkitystä ja luonut alalle positiivista imagoa. Tällä kertaa palkinnon pääpainopisteenä oli ”muutoksen ajurit”. Kemian hyväksi -palkinnon myöntävät Suomen Messusäätiön taloudellisella tuella Kemian Seurat.
Mari Granström valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2009. Väitöskirja on orgaanisen kemian alalta ja käsittelee selluloosajohdannaisten aineiden synteesejä. Väitöskirjan jälkeen hän siirtyi biotalouden liiketoiminnan tutkijaksi BASFiin Saksaan. Seuraavaksi kansainvälinen ura jatkui Stora Ensolla, jossa hän työskenteli ensin laboratoriopäällikkönä ja myöhemmin tuote- ja tutkimusjohtajana Suomessa, Ruotsissa sekä Yhdysvalloissa.
Mari Granström toimii vuonna 2019 perustetun Origin by Ocean nimisen yrityksen toimitusjohtajana. Hän on myös toinen yrityksen alkuperäisistä perustajista. Yritys kehittää biojalostamoprosesseja merilevien käyttämiseen teollisuuden raaka-aineena. Prosesseista saatavia aineita voidaan käyttää muun muassa elintarvikkeissa, kosmetiikassa sekä erilaisissa materiaaleissa. Merilevien käyttö raaka-aineiden valmistamisessa ei pelkästään auta siirtymässä pois raakaöljypohjaisista kemikaaleista, vaan mahdollistaa myös ravinteiden poistamista merestä. Yritys on perustamisestaan lähtien kasvanut tasaisesti ja kerännyt hyvin rahoitusta konseptin viemisestä teolliseen mittakaavaan. Yrityksen toiminta on kerännyt myös merkittävää kansainvälistä mediahuomiota. Tämä on ollut omiaan lisäämään kemian näkyvyyttä ja roolia paremman tulevaisuuden luojana.
Origin by Ocean on osittain syntynyt Mari Granströmin henkilökohtaisesta huolesta merien tilan suhteen. Hän on aktiivisesti nostanut esille esimerkiksi Rakkohaurun vähenemisen Itämeren alueella. Rakkohauru on meren monimuotoisuuden kannalta tärkeä laji, joka on selkeästi kärsinyt meren ravinnekuormista ja muiden levien, kuten sinilevän, viedessä siltä elintilaa. Ympäristöasiat ovat näkyneet Granströmin historiassa jo ennen Origin by Oceanin aikaa; Hän on ideoinut ”Muovipussiton Kerava”-kampanjan, jonka tavoitteena on tehdä Keravasta Euroopan ensimmäinen muovipussitonkaupunki.
Mari Granström on osoittanut hienoa päättäväisyyttä viedessään eteenpäin tiedettä ja liiketoimintaa, joka ei välttämättä heti alussa herättänyt suurta uskoa muissa toimijoissa. Origin by Ocean voi aidosti ja ylpeästi sanoa tekevänsä liiketoimintaa ympäristön hyväksi. Tästä hyvästä Mari Granströmille myönnetään Kemian hyväksi -palkinto 2024.
Lisätietoja:
Kemian Päivien 2024 tiedotus, Sari Vihavainen, sari.vihavainen(a)kemianseura.fi, +358 50 458 3394
tai
Perustaja ja toimitusjohtaja Mari Granström, mari.granstrom(a)originbyocean.com, +358 40 093 2032
Betolar Oyj palkittiin Suomalaisten Kemistien Seuran Kiertotalousinnovaatiopalkinnolla
Palkinto luovutettiin keskiviikkona 10.4.2024 ChemBio Finland 2024-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa.
Betolar Oyj:lle myönnetty palkinto on Suomalaisten Kemistien Seuran tunnustus yritykselle tai yhteisölle innovatiivisesta kiertotalouden kemiaan liittyvästä liiketoimintaideasta. Palkintokriteereissä painottuu kemiaan kytkeytyvä innovaatio, joka tuottaa sekä ympäristö- että taloudellista hyötyä.
© Betolar Oyj
Geopolymeeripohjaisella rakennusmateriaalilla vähähiilisyyttä kohti
Vuonna 2016 perustettu Betolar Oyj on suomalainen materiaaliteknologian yritys, jonka menetelmällä voidaan muuttaa teolliset jäte- ja sivuvirrat vähähiilisiksi rakennusmateriaaleiksi.
Betolar Oyj on onnistunut kehittämään geopolymeeripohjaisen rakennusmateriaalin, jolla voidaan pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä käyttämällä teollisuuden sivuvirtoja. Betolarin tuote hyödyntää jätehierarkian tavoitteiden mukaisesti saatavilla olevia standartoituja sivuvirtoja, kuten lentotuhkaa ja masuunikuonaa. Tuotekehityksessä etsitään jatkuvasti uusia sivuvirtoja riittävän suurten tuotantomäärien saavuttamiseksi. Betolarin tuotteilla on onnistuttu vähentänään hiilidioksidipäästöjä jopa 80%:a perinteiseen betoniin verrattuna.
Betolarin kiertotalousinnovaatiossa on kemian osaaminen ja tutkimus tärkeää. Sivuvirtojen hyödyntäminen edellyttää käytettävien raaka-aineiden ja niistä valmistettavien uusien tuotteiden ominaisuuksien ja laadun tuntemusta, sekä niiden tutkimukseen soveltuvia analyysimenetelmiä. Se on erinomainen esimerkki tieteelliseen tutkimukseen nojaavasta liiketoiminnasta, jolla pyritään vastaamaan maailmanlaajuisesti merkittäviin kestävän kehityksen haasteisiin.
Betolar on kasvu- ja kehitysvaiheessa oleva yritys, joka on jo saavuttanut teollista menestystä rakennusalalla ja he ovat tehneet yhteistyösopimuksia eri yritysten kanssa.
Kiertotalousinnovaatiopalkintoesineessä yhdistyvät eri materiaalit
Suomalaisten Kemistien Seuran kiertotalouspalkinto ”The Thing” on chileläisen graafisen muotoilijan Joel Menesesin Aalto-yliopiston Design Factoryllä suunnittelema teos. Siinä visualisoituu ja konkretisoituu teollisuuden elementtien virta. Palkintoesineessä on yhdistetty erilaisia valmistusmenetelmiä ja materiaaleja, puun, metallin, muovin ja kiven yhteen liittäminen erilaisilla valutekniikoilla. Lopputulos on näiden neljän elementin elegantti liittouma yhdessä geometrisessä muodossa.
Suomalaisten Kemistien Seura (SKS) on sitoutumaton tieteellinen seura. SKS korostaa kemian merkitystä yhteiskunnassa, toimii kemian kansainvälisillä foorumeilla ja edistää tieteen, koulutuksen, teollisuuden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden verkottumista.
Lisätietoja:
Kemian Päivien 2024 tiedotus, Sari Vihavainen, sari.vihavainen(a)kemianseura.fi, +358 50 458 3394
tai
Toimitusjohtaja Riku Kytömäki, riku.kytomaki(a)betolar.com, +358 50 511 8288
Suomen kemian vahva toimija ja seura-aktiivi Lauri Niinistö 1941–2024
Suomen kemian vahva toimija ja seura-aktiivi Lauri Niinistö 1941–2024. Niinistön toiminta kemian seurojen yhteydessä oli laajaa. Hän toimi Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksessa (1970–1977, puheenjohtaja 1974) ja Suomen Kemian Seuran hallituksessa (1976–1986) sekä edustajistossa.
Lue Markku Leskelän ja Maarit Karppisen kirjoittama muistokirjoitus Kemia-lehdestä.
SKS:n vuosikokous ja 105-juhla 12.4.2024
Suomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous ja 105-vuotisjuhla 12.4.2024 klo 17.30-20.45 Tieteiden Talolla, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki
Kokouksen ohjelma
klo 17.30 SKS:n vuosikokous ja Nuorten Tutkijain Tunnuspalkinto-esitys sisältäen kokouskahvit
SKS:n vuosikokousasiat
1. Sääntöjen 12 §:n mukaiset vuosikokousasiat
1.1. Vuosikertomus
1.2. Tilinpäätöksen vahvistaminen
1.3. Jäsenmaksun päättäminen
1.4. Talousarvio
1.5. Hallituksen kokoonpano
1.6. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
1.7. Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien valinta
2. Jäsenasiat
3. Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto
4. Muut mahdolliset asiat
Kokous jatkuu 105-vuotisjuhlana.
Juhlapuhe, Leena Otsomaa, SKS pj.
Seuran ansiomitalien jako
Tarjoilua ja vapaata seurustelua
Ilmoittautumiset kokoukseen 29.3.2024 mennessä oheisen linkin kautta
Matemaattisten aineiden etevimmät nuoret kohtasivat neljän tieteen kisojen finaalissa
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n Neljän tieteen kisojen loppukilpailut järjestettiin tänä vuonna Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella 19.1.–20.1.2024.
Sekä PISA-tuloksissa että Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tuoreessa arvioinnissa nähtiin, että aiempaa harvemman suomalaisen koululaisen osaaminen on huipputasolla (Karvi 14.12.2023, OKM 5.12.2023). Kaikista kovimmat osaajat ovat kuitenkin edelleen huippuja: Suomen menestys lukiolaisten kansainvälisissä tiedeolympialaisissa ei ole suinkaan romahtanut.
Karvin johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen totesi Karvin tulosten raportoinnin yhteydessä painokkaasti ”On merkityksellistä kiinnittää huomiota myös siihen, miten parhaiden osaajien motivaatiota matematiikan opiskeluun pidetään yllä ja vahvistetaan” (Karvi 14.12.2023). Tiedekilpailutoiminta on tärkeässä roolissa tässä. Matematiikassa ja luonnontieteissä etevät nuoret pääsevät näyttämään taitonsa, oppimaan lisää ja tapaamaan muita samoista asioista kiinnostuneita nuoria ympäri Suomen.
Loppukilpailujen kärki 2024:
Lukion kemia
1. Antti Eskola, Helsingin suomalainen yhteiskoulu
2. Valto Daavittila, Töölön yhtenäiskoulu (Helsinki)
3. Joona Kovalainen, Kajaanin lukio
Lukion kemian 2. Valto Daavittila, Töölön yhtenäiskoulu (Helsinki) sekä 3. Joona Kovalainen, Kajaanin lukio
A. I. Virtanen -palkinto 2023
Hannu Koistinen (Biobio-seura), professori Sara Wickström, Miia Mäntymäki (Suomalaisten Kemistien Seura) ja Tuomas Salusjärvi (Ravitsemuksen Tutkimussäätiö).
Vuoden 2023 A. I. Virtanen -palkinto on myönnetty saksalaisen Max Planck -instituutin professori Sara Wickströmille tunnustuksena uraauurtavasta solubiologisesta tutkimustyöstä, joka kunnioittaa A. I. Virtasen työn inspiroimana kunnianhimoisia tavoitteita sekä perustutkimuksessa että sitä soveltavassa työssä.
Professori Wickström on yksi menestyneimmistä suomalaisista nuorista tutkijoista ja alansa ehdottomia kansainvälisiä huippuja. Hän toimii johtajana molekulaarisen biolääketieteen Max Planck -instituutissa ja hänellä on tutkimusryhmä myös Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Professori Wickström tutkii mekanismeja, joilla kudosten, kuten ihon, kantasolut kommunikoivat keskenään ja lähiympäristönsä kanssa ja miten tämä ohjaa solujen toimintaa ja kudosten muodostumista. Nämä uraauurtavat tutkimukset ovat myös paljastaneet mekanismeja, joilla kudokset säätelevät geenien ilmenemistä ja edelleen kantasolujen erilaistumista. Samalla professori Wickström on kehittänyt solubiologian menetelmiä ja ollut aktiivinen näiden menetelmien ja tutkimustulostensa saattamisessayleiseen käyttöön ja hyödyksi.
Palkinto koostuu kunniakirjasta, 6000 euron rahapalkinnosta sekä kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelemasta hopeisesta A. I. Virtanen -mitalista. Palkinnon jakoivat Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae (Biobio-seura), Ravitsemuksen Tutkimussäätiö ja Suomalaisten Kemistien Seura.
Palkinnonjakotilaisuus ja Professori Wickströmin juhlaluento ”How to build and maintain tissues?” järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen ja HiLife seminaarisarjan kanssa perjantaina 15.12.2023 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa.
Gust. Kompan palkinto 2023
Vasemmalla Jussi Isokuortti (kuva: Christina Palma), oikealla Janne Naapuri.
Gust. Kompan palkinnon arvostelulautakunta kokoontui 26.10.2023 tekemään valinnan vuoden 2022 parhaasta kemian alan väitöskirjasta. Palkintoehdotuksia pyydettiin jokaiselta kemian laitokselta tai osastolta, ja kaikilla heillä oli oikeus esittää enintään kolmea ehdokasta. Yliopistoilta saapui yhteensä 9 ehdotettua erittäin laadukasta väitöskirjatyötä. Arvostelulautakunta tahtoo jälleen kiittää yleisesti kaikkien ehdotettujen töiden erityisen korkeaa tasoa. Työt edustivat laajasti kemian yhteiskunnallista relevanssia, ja valintalautakunta päätyi ratkaisuunsa seikkaperäisen keskustelun ja harkinnan jälkeen. Lopputuloksena arvostelulautakunta päätyi konsensukseen, jossa huomioitiin töiden laaja-alaisuus, menetelmäosaaminen, tieteellisen tiedon kerronnan fokusointi, töiden tieteellinen vaikuttavuus, tutkijan oman työn rooli työn toteuttamisessa sekä väitöskirjatyön visuaalisuus ja luettavuus. Valintalautakunta esittää, että Gust. Kompan palkinto jaetaan kahden eri kemian tutkimuksen osa-alueita edustavien väitöskirjojen kesken.
Valintatoimikunta esittää vuoden 2023 Gust. Kompan palkinnon jakamista tekniikan tohtori Jussi Isokuorttin Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä tekniikan tohtori Janne Naapurin Aalto yliopistosta kesken.
Jussi Isokuorttin väitöskirjassa ”Triplet energy transfer in photon upconversion and photoswitching” on tutkittu triplettienergian siirtoa erityisesti triplettifuusioon perustuvan valon ylöskonversion ja valokytkemisen yhteydessä. Valon ylöskonversio triplettifuusiolla perustuu valon energian keräämiseen metastabiileihin triplettitiloihin, jotka voivat fuusioitua muodostaen korkeamman energian virittyneitä singlettitiloja. Triplettienergian siirto on siis erottamaton osa triplettifuusioon perustuvaa ylöskonversiota. Valokytkeminen tai valoisomerointi tarkoittaa molekyylien rakenteen ja siten niiden ominaisuuksien ohjaamista valolla. Joidenkin valokytkinten, kuten tässä väitöskirjassa käytettyjen atsobentseenien, isomerointi voidaan suorittaa triplettienergian siirron avulla. Tämä työ syventää tietoa triplettienergian siirrosta ja sen hallinnasta valon ylöskonversiossa ja valokytkemisessä, mikä viitoittaa niiden käyttöönottoa käytännön sovelluksissa. Virittyneitä triplettitiloja hyödyntäviä valokäyttöisiä prosesseja voidaan käyttää esimerkiksi kestävämpien teknologisten valmistusmenetelmien ja synteesien, tehokkaamman aurinkoenergian tuotannon, turvallisempien ja tehokkaampien hoitomuotojen, sekä herkempien anturien ja kuvantamisen kehittämisessä.
Janne Naapurin väitöskirjatyössä ”Biocatalytic and chemoenzymatic synthesis of O-heterocycles from allenols” on kehitetty uusia biokatalyyttisiä allenolien syklisointireaktioita synteettisesti hyödyllisten furaani- ja pyraani-rakenteiden muodostamiseksi taloudellisesti ja ekologisesti kannattavissa kemoentsymaattisissa, yhden astian prosesseissa. Tutkimustuloksia pystyttiin hyödyntämään heterogeeniseen katalyysiin, jossa entsyymejä ja metallinanopartikkeleita yhdistäviä biohybridimateriaaleja käytettiin kaksoisaktiivisina katalyytteinä. Näin tuotettuja biohybridejä pystyttiin kaksoistoimintansa ansiosta käyttämään katalyytteinä prosessin eri reaktiovaiheissa. Tutkimuksessa selvisi myös, että lipaasit ja hopea-nanopartikkelit yhdistävien biohybridien käyttö ainoina, hyvin selektiivisinä katalyytteinä soveltuivat enantiopuhtaiden dihydrofuraanien tuottamiseen. Käytetyt menetelmät ja kehitetyt biosynteesit edustavat pitkälle vietyä, systemaattista ja selektiivistä synteettistä osaamista, joka mahdollistaa ympäristöystävällisten kemiallisten tuotteiden suunnittelun ja tuottamisen.
Molemmat väitöskirjat edustavat erittäin korkeaa tieteellistä tasoa, ja ne koostuvat useista, oman alaansa edustavista, korkean vaikuttavuuden tutkimusartikkeleista. Tämän lisäksi arvostelulautakuntaa ilahdutti suuresti se, että töissä heijastuu erittäin laaja menetelmäosaaminen ja tutkimusryhmien välinen tieteellinen vuorovaikutusverkosto, jonka tuloksena töissä on sovellettu laajasti eri menetelmiä tutkittavien kemiallisten kohteiden kehittämiseen, tuottamiseen ja analysointiin. Ottaen huomioon tutkimusten aihepiirit – Isokuorttilla valokennoihin liittyvä fysiko-kemiallinen teoreettinen ja kokeellinen osaaminen sekä Naapurilla biokatalyytteihin liittyvän, kestävään kehitykseen nivoutuvan synteesisuunnittelun ja syntetiikan toteutuksen – nämä vahvistavat näkemystä töiden merkittävyydestä tieteelliselle yhteisölle, kemian yliopisto-opetuksen oppimateriaaleina sekä yhteiskunnallisesti merkittävän perustutkimuksen roolista yhteiskunnallisen kemian osaamisen kehittämisen näkökulmista.
Palkintolautakunta esittää täten yksimielisesti täydessä konsensuksessa Gust. Kompan palkinnon jakamista poikkeuksellisesti tekniikan tohtori Isokuorttille ja tekniikan tohtori Naapurille.
Helsingissa 26.10.2023
Gust. Kompan palkinnon arvostelulautakunta
Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Leena Otsomaa, palkittu Janne Naapuri ja väitöskirjan ohjaaja Jan Deska. Kuva: Juho Leikas
Jussi Isokuortti osallistui palkintojen jakoon etänä Yhdysvalloista.
Gust. Komppa -palkitut julkistettiin 1.12.2023 Kansallisteatterissa SKS:n pikkujoulukokouksen yhteydessä. Kuva: Juho Leikas