Tervetuloa SKS:n hallituksen, paikallisseurojen ja jaostojen tapaamiseen 18.6.2021 klo 12 alkaen.
Sopivan tilavarauksen suhteen ilmoittautuminen viim. 31.5.2021 mennessä.
Lisätietoja kokouspaikasta ja päivän agendasta lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.
Fazerin ksylitolitehtaalle myönnetty palkinto on Suomalaisten Kemistien Seuran tunnustus yritykselle tai yhteisölle innovatiivisesta kiertotalouden kemiaan liittyvästä liiketoimintaideasta. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat merkittäviä globaaleja ongelmia. Kiertotalouden ratkaisuilla voidaan minimoida materiaalihukkaa ja jätteen syntymistä. Kemialla on keskeinen rooli kiertotaloudessa laadun ja turvallisuuden varmistajana.
Fazerin rakenteilla oleva ksylitolitehdas Lahdessa. © Robert Orthén / Fazer
”Suomalaisen Kemistien Seura on myöntänyt vuoden 2021 Kiertotalousinnovaatiopalkinnon Fazerin Ksylitolitehtaalle, joka valmistaa ksylitolia kauran kuorista. Suomalaiseen keksintöön pohjautuva innovaatio on ainutlaatuinen, ja sillä on merkittävää kiertotalouteen perustuvaa liiketoiminnallista potentiaalia”, sanoo Anu Airaksinen, Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen puheenjohtaja. Palkintokriteereissä painottuu kemiaan kytkeytyvä innovaatio, joka tuottaa sekä ympäristö- että taloudellista hyötyä.
Suomalaisten Kemistien Seuran Kiertotalousinnovaatiopalkinnon sai Fazer ksylitolitehdas (kuvassa vas. Anna Nicol), Kemian Hyväksi -palkinnon Heleena Karrus (keskellä). Palkinnot jakoi Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen pj. Anu Airaksinen (oik). © Teija Armanto
Kauramyllyn sivuvirrasta korkealaatuista ksylitolia
Fazer on kehittänyt uudenlaisen menetelmän, jossa kauramyllyn sivuvirtana syntyvästä kauran kuoresta voidaan valmistaa korkealaatuista ksylitolia elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Aiemmin prosessin sivuvirtana syntynyt kauran kuori on käytetty muun muassa energian tuotantoon. Lahden ksylitolitehtaan rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja koeajot ovat käynnissä. Ksylitolin tuotanto käynnistyy juhannukseen mennessä.
Fazer näkee ruuan ratkaisuna ja panostaa uusien tuotantoteknologioiden ja vastuullisten ratkaisujen kehittämiseen.
”Kiitämme Suomalaisten Kemistien Seuraa tästä hienosta huomionosoituksesta. Valmistamme ksylitolia uuden, patentoidun teknologian avulla. Valmistusprosessi on ainutlaatuinen, sillä siinä käytettävää raaka-ainetta – kauran kuorta – ei ole aiemmin hyödynnetty ksylitolin kaupallisessa valmistuksessa. Uskomme, että kotimaisesta kauran kuoresta valmistettu ksylitoli herättää kiinnostusta maailmanlaajuisesti”, sanoo Anna Nicol, ksylitolitehdashanketta vetävä johtaja Fazer Lifestyle Foodsilta.
Tehdas on maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta, vieressä sijaitsevasta Fazerin kauramyllystä. Sivuvirtojen jalostaminen uusiksi tuotteiksi on keskeinen osa kiertotaloutta. Tutkimus ja tuotekehitys ovat olleet keskeisessä osassa Fazerin patentoimassa innovaatiossa. Ksylitolin kasvavan kysynnän vuoksi innovaatiolla on huomattava liiketoimintapotentiaali.
Kauran kuorista valmistettua ksylitolia. © Liisa Eerola / Fazer
Kiertotalousinnovaatiopalkintoesineessä yhdistyvät eri materiaalit
Palkinnonsaajalle tapahtumassa luovutettu palkintoesine ”The Thing” on chileläisen graafisen muotoilijan Joel Menesesin Aalto-yliopiston Design Factoryn käsialaa. Siinä visualisoituu ja konkretisoituu teollisuuden elementtien virta. Palkintoesineessä on yhdistetty erilaisia valmistusmenetelmiä ja materiaaleja, puun, metallin, muovin ja kiven yhteen liittäminen erilaisilla valutekniikoilla. Lopputulos on näiden neljän elementin elegantti liittouma yhdessä geometrisessä muodossa.
Suomalaisten Kemistien Seuran kiertotalousinnovaatiopalkinto. © Sanna Mikkola
Suomalaisten Kemistien Seura on sitoutumaton tieteellinen seura. Suomalaisten Kemistien Seura korostaa kemian merkitystä yhteiskunnassa, toimii kemian kansainvälisillä foorumeilla ja edistää tieteen, koulutuksen, teollisuuden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden verkottumista.
Fazerin ksylitolitehdas on osa Fazer Lifestyle Foods -liiketoiminta-aluetta, joka keskittyy kasvipohjaisiin ruokaratkaisuihin.
– Ksylitolin teollinen valmistus on suomalainen innovaatio.
– Suomessa ksylitolin teollinen tuotanto alkoi vuonna 1975.
– Suosituimpia ksylitolituotteita ovat purukumit ja pastillit.
– Ksylitoli on makeutusaine, joka valmistetaan ksyloosista. Ksyloosia esiintyy useissa kasveissa ja puissa, kuten koivussa, pyökissä, maississa ja marjoissa.
– Ksylitoli on vähäkalorinen (vain 60 % sokerin kaloreista), mutta yhtä makea kuin sokeri.
– Ksylitolilla on Euroopan elintarvikeviraston hyväksymä terveysväite.
—
Yhteyshenkilöt
Kemian Päivien virtuaalisen ennakkotapahtuman 2021 tiedotus
Sanna Mikkola
puh. 0400 241104
sanna.mikkola@kemianseura.fi
Yhteyshenkilö Fazer Lifestyle Foods, viestintä
Taina Lampela-Helin
puh. 040 668 4600
taina.lampela-helin@fazer.com
Fazerin mediapuhelin on avoinna arkisin klo 8–16
puh. 040 668 2998
media@fazer.com
Palkinnonsaaja: Fazer ksylitolitehdas, Anna Nicol. © Teija Armanto
Kemian hyväksi -palkinto jaetaan joka toinen vuosi, nyt viidettä kertaa ChemBio Finland -tapahtuman yhteydessä. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Palkinto myönnetään suomalaiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka toiminnallaan on edistänyt kemianteollisuutta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä edistänyt alan yhteiskunnallista merkitystä ja luonut alalle positiivista imagoa. Kemian hyväksi -palkinnon myöntävät Suomen Messusäätiön taloudellisella tuella Kemian Seurat.
”Heleena Karrus on tehnyt ansiokasta työtä kemian hyväksi aktiivisella ja innokkaalla otteella kemian seuratoiminnan vaikuttajana usean vuosikymmenen ajan”, perustelee palkinnon myöntäjä Suomalaisten Kemistien Seura (SKS).
Heleena Karrus © Teija Armanto
FL Heleena Karrus on tehnyt ansiokasta työtä kemian hyväksi aktiivisella ja innokkaalla otteella kemian seuratoiminnan vaikuttajana usean vuosikymmenen ajan. Tiiviin kemian alan sidosryhmäyhteistyön kautta hän on seurannut kemian alan tuotekehitystä ja tutkimusta aitiopaikalta ja järjestänyt lukuisia tieteellisiä kokouksia ja ammatillisia tilaisuuksia kemian opiskelijoille ja ammattilaisille sekä tuonut kemiaa tutuksi suurelle yleisölle, innostaen nuoria kemian pariin ja edistäen yleistä kemiatietoisuutta. Kemian opiskelijat ovat olleet erityisen lähellä Karruksen sydäntä. Hän on kannustanut ja innostanut lukuisia kemistisukupolvia kemian opinnoissa ja verkostoitumisessa kemian alan työantajien kanssa.
Heleena Karrus on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon kemiasta Helsingin yliopistossa vuonna 1984. Hän on toiminut Suomalaisten Kemistien Seuran sihteerinä vuodesta 1980 sekä pitkäaikaisena toiminnanjohtajana vuodesta 2013 aina vuoden 2020 marraskuulle, jolloin hän siirtyi eläkkeelle palveltuaan seuraa ansiokkaasti yli 40 vuotta.
Heleena Karrus teki uransa Suomalaisten Kemistien Seuralla © Kimmo Brandt
Vuonna 2009 Suomalaisten Kemistien Seura palkitsi Heleena Karruksen Gadd-mitalilla tämän merkittävistä ansioista seuratoiminnassa. Mitali perustettiin vuonna 1961 kunnioittamaan Pehr Adrian Gaddin (1727–1797) elämäntyötä. Seuratyön ohessa Heleena Karrus on toiminut ja toimii edelleen Kemian Päivien Säätiön asiamiehenä. Kemian Päivien ohjelmakoordinaattorina hän on vastannut kemian alan tärkeimmästä jatkokoulutustapahtumasta.
—
Yhteyshenkilöt
Kemian Päivien virtuaalisen ennakkotapahtuman 2021 tiedotus
Sanna Mikkola
puh. 0400 241104
sanna.mikkola@kemianseura.fi
Heleena Karrus
puh. 050 557 1894
heleena.karrus@kemianseura.fi
ChemBio Finland
puh. 050 3760804
teija.armanto@messukeskus.com
Suomalaisten Kemistien Seuran Kiertotalousinnovaatiopalkinnon sai Fazer ksylitolitehdas (kuvassa vas. Anna Nicol), Kemian Hyväksi -palkinnon Heleena Karrus (keskellä). Palkinnot jakoi Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen pj. Anu Airaksinen (oik). © Teija Armanto
SKS:n kokous ja kesäretki Lonnan saareen 2.6.2021 klo 17
Tervetuloa Suomalaisten Kemistien Seuran kokoukseen ja kesäretkelle Lonnan saarelle 2.6.2021 klo 17.00 !
Lonna on 150 metriä pitkä saari, joka kuuluu Suomenlinnan kaupunginosaan. Saari sijaitsee Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä. Etäisyys mantereelta on vain 1,5 kilometriä, Matka saarelle taittuu JT-Linen lautalla kymmenessä minuutissa. Lähtö Kauppatorilta JT-Linen lautalla klo 17.
Mennään rentoutumaan ja nauttimaan viehättävästä saariympäristöstä ja napataan mukaan piknik eväät saaren kahvilasta!
Tarkemmat tiedot ohjelmasta ilmoittautuneille. Retken toteuttamisessa huomioidaan koronarajoitukset.
—
Finnish Chemical Society’s Meeting and summer trip to Lonna island 2nd of June at 17
Welcome to the Finnish Chemical Society’s Spring Meeting and summer trip to Lonna island !
Lonna island, just 150 m long, is part of the Suomenlinna district, located between Helsinki’s bustling market square and the Suomenlinna fortress island. The island is only 1.5 km from the mainland, so the journey takes just under ten minutes on the JT-Line ferry, which departs from the market square dock at 17.00.
Let’s go to relax and enjoy the picturesque island of Lonna while grabbing a picnic from the island cafe!
More information will be sent after registration. Restrictions during the coronavirus epidemic are taken into account.
Keski-Suomen Kemistiseuran Kemiaa kaikille – verkkoluento kiertotaloudesta 18.5.2021 klo 17
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella tehdään professori Ari Väisäsen johdolla uraauurtavaa tutkimusta kiertotalouden saralla. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tutustumaan kemian laitoksen uuteen koelaitteistoon, jonka avulla kehitetään menetelmiä metallien erottamiseksi elektroniikkaromusta teollisella mittakaavalla. Kehitettyjen menetelmien avulla saadaan elektroniikkajätteestä erotettua esimerkiksi kultaa, palladiumia, kuparia ja neodyymiä, tuottamalla vain kymmenesosa hiilidioksidipäästöjä verrattuna metallien louhimisesta koituviin päästöihin. Tulevaisuudessa tutkimusta on tavoitteena laajentaa koskemaan myös teollisuuden sivuvirtoja, lietteitä ja kuonia.
Laitteistoa tulee esittelemään projektitutkija Antti Tiihonen otsikolla ” Kiertotalouden tutkimusalusta: Arvometallien talteenotto elektroniikkaromusta”. Hän kertoo meille tarkemmin arvometallien talteenotosta eri osaprosessien kannalta. Lisäksi kuulemme lisätietoa elektroniikkaromusta ja sen käsittelystä kiertotalouden näkökulmasta.
Aihe on hyvin mielenkiintoinen ja siihen voi halutessaan tutustua ennakkoon alla olevien lähteiden avulla:
https://yle.fi/uutiset/3-11657556