Gust. Kompan palkinto 2023

Vasemmalla Jussi Isokuortti (kuva: Christina Palma), oikealla Janne Naapuri.

 

Gust. Kompan palkinnon arvostelulautakunta kokoontui 26.10.2023 tekemään valinnan vuoden 2022 parhaasta kemian alan väitöskirjasta. Palkintoehdotuksia pyydettiin jokaiselta kemian laitokselta tai osastolta, ja kaikilla heillä oli oikeus esittää enintään kolmea ehdokasta. Yliopistoilta saapui yhteensä 9 ehdotettua erittäin laadukasta väitöskirjatyötä. Arvostelulautakunta tahtoo jälleen kiittää yleisesti kaikkien ehdotettujen töiden erityisen korkeaa tasoa. Työt edustivat laajasti kemian yhteiskunnallista relevanssia, ja valintalautakunta päätyi ratkaisuunsa seikkaperäisen keskustelun ja harkinnan jälkeen. Lopputuloksena arvostelulautakunta päätyi konsensukseen, jossa huomioitiin töiden laaja-alaisuus, menetelmäosaaminen, tieteellisen tiedon kerronnan fokusointi, töiden tieteellinen vaikuttavuus, tutkijan oman työn rooli työn toteuttamisessa sekä väitöskirjatyön visuaalisuus ja luettavuus. Valintalautakunta esittää, että Gust. Kompan palkinto jaetaan kahden eri kemian tutkimuksen osa-alueita edustavien väitöskirjojen kesken. 

Valintatoimikunta esittää vuoden 2023 Gust. Kompan palkinnon jakamista tekniikan tohtori Jussi Isokuorttin Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä tekniikan tohtori Janne Naapurin Aalto yliopistosta kesken. 

Jussi Isokuorttin väitöskirjassa ”Triplet energy transfer in photon upconversion and photoswitching” on tutkittu triplettienergian siirtoa erityisesti triplettifuusioon perustuvan valon ylöskonversion ja valokytkemisen yhteydessä. Valon ylöskonversio triplettifuusiolla perustuu valon energian keräämiseen metastabiileihin triplettitiloihin, jotka voivat fuusioitua muodostaen korkeamman energian virittyneitä singlettitiloja. Triplettienergian siirto on siis erottamaton osa triplettifuusioon perustuvaa ylöskonversiota. Valokytkeminen tai valoisomerointi tarkoittaa molekyylien rakenteen ja siten niiden ominaisuuksien ohjaamista valolla. Joidenkin valokytkinten, kuten tässä väitöskirjassa käytettyjen atsobentseenien, isomerointi voidaan suorittaa triplettienergian siirron avulla. Tämä työ syventää tietoa triplettienergian siirrosta ja sen hallinnasta valon ylöskonversiossa ja valokytkemisessä, mikä viitoittaa niiden käyttöönottoa käytännön sovelluksissa. Virittyneitä triplettitiloja hyödyntäviä valokäyttöisiä prosesseja voidaan käyttää esimerkiksi kestävämpien teknologisten valmistusmenetelmien ja synteesien, tehokkaamman aurinkoenergian tuotannon, turvallisempien ja tehokkaampien hoitomuotojen, sekä herkempien anturien ja kuvantamisen kehittämisessä.

Janne Naapurin väitöskirjatyössä ”Biocatalytic and chemoenzymatic synthesis of O-heterocycles from allenols” on kehitetty uusia biokatalyyttisiä allenolien syklisointireaktioita synteettisesti hyödyllisten furaani- ja pyraani-rakenteiden muodostamiseksi taloudellisesti ja ekologisesti kannattavissa kemoentsymaattisissa, yhden astian prosesseissa. Tutkimustuloksia pystyttiin hyödyntämään heterogeeniseen katalyysiin, jossa entsyymejä ja metallinanopartikkeleita yhdistäviä biohybridimateriaaleja käytettiin kaksoisaktiivisina katalyytteinä. Näin tuotettuja biohybridejä pystyttiin kaksoistoimintansa ansiosta käyttämään katalyytteinä prosessin eri reaktiovaiheissa. Tutkimuksessa selvisi myös, että lipaasit ja hopea-nanopartikkelit yhdistävien biohybridien käyttö ainoina, hyvin selektiivisinä katalyytteinä soveltuivat enantiopuhtaiden dihydrofuraanien tuottamiseen. Käytetyt menetelmät ja kehitetyt biosynteesit edustavat pitkälle vietyä, systemaattista ja selektiivistä synteettistä osaamista, joka mahdollistaa ympäristöystävällisten kemiallisten tuotteiden suunnittelun ja tuottamisen. 

Molemmat väitöskirjat edustavat erittäin korkeaa tieteellistä tasoa, ja ne koostuvat useista, oman alaansa edustavista, korkean vaikuttavuuden tutkimusartikkeleista. Tämän lisäksi arvostelulautakuntaa ilahdutti suuresti se, että töissä heijastuu erittäin laaja menetelmäosaaminen ja tutkimusryhmien välinen tieteellinen vuorovaikutusverkosto, jonka tuloksena töissä on sovellettu laajasti eri menetelmiä tutkittavien kemiallisten kohteiden kehittämiseen, tuottamiseen ja analysointiin. Ottaen huomioon tutkimusten aihepiirit – Isokuorttilla valokennoihin liittyvä fysiko-kemiallinen teoreettinen ja kokeellinen osaaminen sekä Naapurilla biokatalyytteihin liittyvän, kestävään kehitykseen nivoutuvan synteesisuunnittelun ja syntetiikan toteutuksen – nämä vahvistavat näkemystä töiden merkittävyydestä tieteelliselle yhteisölle, kemian yliopisto-opetuksen oppimateriaaleina sekä yhteiskunnallisesti merkittävän perustutkimuksen roolista yhteiskunnallisen kemian osaamisen kehittämisen näkökulmista. 

Palkintolautakunta esittää täten yksimielisesti täydessä konsensuksessa Gust. Kompan palkinnon jakamista poikkeuksellisesti tekniikan tohtori Isokuorttille ja tekniikan tohtori Naapurille.

Helsingissa 26.10.2023
Gust. Kompan palkinnon arvostelulautakunta

Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Leena Otsomaa, palkittu Janne Naapuri ja väitöskirjan ohjaaja Jan Deska. Kuva: Juho Leikas

Jussi Isokuortti osallistui palkintojen jakoon etänä Yhdysvalloista.

Gust. Komppa -palkitut julkistettiin 1.12.2023 Kansallisteatterissa SKS:n pikkujoulukokouksen yhteydessä. Kuva: Juho Leikas

Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous 1.12.2023

Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pe 1.12.2023 klo 16.30 Suomen Kansallisteatterissa, Läntinen teatterikuja 1, Hki.

Ohjelma 

  • Viralliset kokousasiat
  • Uudet jäsenet
  • Gust. Kompan palkinnon julkistaminen vuoden 2022 kemian alan väitöskirjoista
  • Joulubuffet
  • Klo 19.00 Suomen Kansallisteatterin esitys: Juhlat ‒ ja elämä siinä sivussa 

Osallistumismaksu: SKS:n jäsenet 30 euroa ja SKS:n nuoret jäsenet 10 euroa. Ilmoittautuneille lähetetään maksuohjeet lokakuun lopulla. Esitykseen on varattu 100 lippua, varaa omasi hyvissä ajoin !

Ilmoittautuminen 31.10.2023 mennessä oheisen linkin kautta

Onnistuneen ilmoittautumisen yhteydessä rekisteristä pitäisi saapua erillinen vahvistusviesti vastaanottajalle. 10.11.2023 jälkeen perumattomat, varatut paikat laskutetaan jälkikäteen ilmoittautuneilta.

Suomalaisten kemistien yhteydet ulkomaille ennen toista maailmasotaa

Suomalaisten tutkijoiden yhteydet Eurooppaan olivat 1800-luvulla tiiviitä. Luonnontieteitä ja tekniikkaa harjoitettiin kiinteässä yhteistyössä saksalaisen ja ranskalaisen kielialueen tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Suomalaisten tutkijoiden odotettiin matkustavan tieteen keskuksiin ja palaavan kohottamaan kotimaisen osaamisen tasoa. Eurooppalaisiin tutkijoihin syntyneet henkilökohtaiset suhteet  muokkasivat kotimaista yliopistoyhteisöä ja edesauttoivat Suomen teollisuuden kehitystä.

Panu Nykäsen tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten kemistien kansainvälisten suhteiden kehitystä vähän tunnetulla aikakaudella. Lue miten suomalaiset tutkijat sijoittuvat kansainväliseen yhteisöön ja millaisia odotuksia kemian alan tutkimukselle ja opetukselle asetettiin.

Suomalainen kemisti ja korkea virkamies Adolf Edvard Arppe toimi mm. Helsingin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston kemian professorina vuosina 1847–1870 ja  yliopiston rehtorina 1858–1869. (Kuva: Wikipedia)

IUPAC-seminaari antoi läpileikkauksen Kemian Seurojen Kansainvälisestä toiminnasta

Kemisteillä on lukuisia kanavia kansainväliseen verkostoitumiseen ja yhteistyöhön

 

Kemian Seurojen kansainvälistä toimintaa IUPAC:in kulmasta avattiin Tieteiden talossa torstai-iltana 25.5.

Tilaisuuden puhujat olivat kuvassa vasemmalta:

Professori Ville Alopaeus,  professori Markku Leskelä, väitöskirjatutkija Heta-Elisa Nieminen, professori Susanne Wiedmer ja IUPAC:in pääsihteeri professori Richard Hartshorn,

    Tapahtuma taltioitiin ja tallenne tulee katsottavaksi kesäkuussa. Tapahtuman presentaatiot löydät tästä: