Suomalaisen kemian historiaa ja tapahtumia
Suomalaisten kemistien yhteydet ulkomaille ennen toista maailmasotaa
Suomalaisten tutkijoiden yhteydet Eurooppaan olivat 1800-luvulla tiiviitä. Luonnontieteitä ja tekniikkaa harjoitettiin kiinteässä yhteistyössä saksalaisen ja ranskalaisen kielialueen tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Suomalaisten tutkijoiden odotettiin...
Tervaa tieteellisesti
Sen lisäksi, että tervaa valmistettiin talonpoikaisin menetelmin massatuotantona, tervasta tuli Suomessa 1800-luvun puolivälissä tieteellisen tutkimuksen kohde, koska maasta ei löytynyt pieniä rauta- ja kuparikaivoksia lukuun ottamatta muita kuin maatalouden ja metsän...
Strateginen liima
Suomalainen liimateollisuuden syntyhistoria liittyy vaneriteollisuuteen 1800-luvun lopulla. Kotitarveliimat ja puusepänteollisuuden käyttämät liimat keiteltiin pitkään kotioloissa. Tärkkelysliimat olivat vielä 1960-luvulle tultaessa tavanomaisia askarteluliimoja,...
Matkailu avartaa – Kemistit tiedematkailijoiden eturintamassa
Suomalaisen luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen perusta rakennettiin 1850-luvun jälkeen tukevalle, kansainvälisen vertailun kestävälle pohjalle. Aleksanteri II:n virkaan astumisen ja Krimin sodan jälkeen 1856 toistakymmentä vuotta voimassa olleet...
Tulta tikuista
Kemian teollisuudessa on tuotannon haaroja, joita pidetään sellaisina itsestäänselvyyksinä, että vain niiden puuttuminen osoittaa tuotteiden todellisen aseman yhteiskunnassamme. Yksi tällainen on tulitikkuteollisuus. Aina 1800-luvulle saakka tulineuvoina...
Metaania vedenpuhdistamoista
Moottoripolttoaineena käytettyä kaasua tuotettiin Suomessa varhain myös biojätteestä. Metaanikaasun tuotanto liittyi nykyaikaisten jätevedenpuhdistuslaitosten rakentamiseen. Ennen teollisuuden koneiden sähkökäyttöjen yleistymistä oli tavallista tuottaa voima...
Kotimainen tervaöljy otettiin käyttöön voiteluaineiden tuotannossa jatkosodan aikana
Voiteluaineiden tuonnin loppuminen jatkosodan alkaessa 1941 johti moniin toimiin näiden riittävyyden takaamiseksi. Pienellä viipeellä vuonna 1943 Suomessa saatiin käynnistettyä kotimaiseen raaka-aineeseen perustuva voiteluöljytuotanto. Pääasiallinen kotimaisten...
Laboratoriossa ja kedolla
Kemian tutkimuksen ja alan teollisuuden pitkä historia Suomessa Tutkija Panu Nykänen, FT Teknillisten Tieteiden Akatemia, piti ansiokkaan esitelmän Suomalaisten Kemistien Seura r.y:n kokouksessa 6.3.2019. Voit nyt tutustua myös täältä Panu Nykäsen esitelmäkalvoihin ja...
Kaoliinikatalyytti Karjalasta ja öljynpuhdistusta Helsingissä
Gustaf Kompan bensiininvalmistusprosessiin tarvittava katalyytti perustui kaoliiniin. Raaka-aine saatiin heti Suomen itsenäistymisen jälkeen Laatokan koillispuolelta löydetystä Soanlahden kaoliiniesiintymästä. Soanlahti on ollut ainoa Suomessa taloudellisesti...
Valtion rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden (Kemira) perustaminen
Suomen itsenäistyttyä huoltovarmuuskysymykset nousivat vahvasti esille. Keinolannoitteiden käyttö oli Suomessa merkittävästi vähäisempää kuin muissa Euroopan maissa. Vuoden 1918 sisällissodan aikana maassa syntyi ankara elintarvikepula, jonka toistuminen haluttiin...
Kemistien mielenilmaisu1969
Peruskiven kanto HY:n uuden kemian laitoksen rakentamiseksi v. 1969 Olin Helsingin yliopiston kemistit ry:n hallituksen jäsenenä mukana kemistien mielenilmaisussa vuonna 1969 jolloin kannettiin noin satakiloinen kivi senaatintorin ympäri uuden laitoksen...
Suomen lippu ja Suomalaisten Kemistien Seuran perustaminen
Suomen lipun muodosta ja väreistä käytiin keskustelua 1850-luvulta lähtien. Erityisesti ruotsinkielinen osa väestöstä asettui tukemaan Suomen vaakunaan perustuvaa punakeltaista leijonalippua, jota vasta itsenäistyneen Suomen senaatti esittikin valtiolipuksi vuoden...
Löytöjoen tervatehdas
Suomessa oli vuonna 1930 kahdeksantoista tärpätti- terva- ja pikitehdasta. Niiden yhteenlaskettu tuotanto oli noin 432 000 kg raakatärpättiöljyä, 483 000 kg puhdistettua tärpättiöljyä ja 99 000 kg pikeä. Pikiöljyn, puuhapon ja tervaveden tuotannon määrä ei ole...
Lausuntapyynnöstä SKS:n perustamiseen
Itsenäistymisestä lähtölaukaus tieteellisten seurojen järjestäytymiseen Suomalaisten Kemistien Seuran perustaminen keväällä 1919 liittyy Suomen itsenäistymisen yhteydessä tehtyihin valtionhallinnon ja tieteellisten seurojen järjestäytymiseen ja...
Henrik Alfred Wahlforss
Helsingin teknillisen kemian opetuksen rakentaja Henrik Alfred ”Fisken” Wahlfors syntyi 8. huhtikuuta 1839 Kristiinankaupungissa. Valmistuttuaan Aleksanterin Yliopistosta kandidaatiksi vuonna 1861 Wahlforss aloitti kolme vuotta kestäneet jatko-opinnot Zürichissä,...
Vanha kemian laboratorio Hietalahdessa
1870-luvulle tultaessa Suomessa seurattiin jo tarkoin teknillisen korkeakouluopetuksen kehitystä saksalaisella kielialueella, ja Helsingin Teknillinen reaalikoulu muutettiin 1872 Polyteknilliseksi kouluksi. Toiminnan nopea kasvu ja uudenaikaisten teknillisten...
Uusi kemia
Suomessa seurattiin 1880-luvulla kemian tieteen kehitystä tarkasti. Vaikka suomalaisia korkeakoulukemistejä olikin vähän, ammattikunnan yhteydet Pietariin ja Berliiniin olivat kunnossa. Tutkijoiden vuosittaiset matkat Euroopan ydinalueille olivat lähes pakollisia, ja...
Pihkaa miljoona kiloa
Pihkassa kemiaan vai pihkasta kemiaa? Kemianteollisuuden suurvalloissa oli 1800-luvun alkupuolella kehitetty useita pihkan ja tervan kokoamiseen ja jalostukseen soveltuvia menetelmiä. Pelkästään pihkan keruu ja sen jalostaminen tärpätiksi oli monissa maissa huomattava...
Anders Olivier Saelan
Suomalaisen insinöörikunnan isä Hiljainen ja aikalaisten mukaan kovin kiltti Andreas Olivier Saelan syntyi 18. tammikuuta 1818 Antreassa papin perheeseen ja hän vietti varhaisen nuoruutensa Hiitolan pappilassa. Ajan tavan mukaan kemiasta ja luonnontieteistä innostunut...
Kemianteollisuus menetetyssä Karjalassa
