Moottoripolttoaineena käytettyä kaasua tuotettiin Suomessa varhain myös biojätteestä. Metaanikaasun tuotanto liittyi nykyaikaisten jätevedenpuhdistuslaitosten rakentamiseen.
Ennen teollisuuden koneiden sähkökäyttöjen yleistymistä oli tavallista tuottaa voima teollisuuslaitosten koneille hidaskäyntisten maamoottorien avulla. Suuret höyrykoneet edellyttivät valtavia investointeja ja erikoiskoulutuksen saanutta henkilökuntaa. Kaasumoottorit käyttivät voimanlähteenä tyypillisesti kaupunkikaasua tai häkäkaasua. Metaanikaasun tuotanto polttoaineeksi tuli kiinnostavaksi jätevedenpuhdistuslaitosten rakentamisen myötä.
Helsingin kaupungin kasvaessa jäteveden käsittely tuli välttämättömäksi 1900-luvun alkuvuosina, kun kaupungissa siirryttiin yleisemmin vesiklosettien käyttöön. Kaupungin alueella olevien vesistöjen hygieniataso laski vaarallisella tavalla, asukkaat altistuivat kulkutaudeille rantojen likaantumisen takia. 1930-luvulle tultaessa rakennettiin ensimmäiset tehokkaat orgaanista ainesta erottelevat aktiivilietemenetelmää käyttävät laitokset.
Helsingin Kyläsaaren jätevedenpuhdistuslaitos aloitti toimintansa kesällä 1932. Rajasaaren puhdistuslaitos valmistui vuosina 1936–1939. Kumpikin puhdistuslaitos aloitti kaasuntuotannon polttoainetarkoitusta varten heti valmistumisensa jälkeen.
Kuva: Kansalliskirjasto / Doria
Jatkosodan aikana jätevedenpuhdistuslaitoksilta saatiin kaasua autojen polttoaineeksi
Rajasaaren puhdistamosta saatu kaasu käytettiin voimanlähteenä laitoksen omissa kaasumoottoreissa ja loput laskettiin ilmaan. Kyläsaaren kaasu johdettiin puolestaan kaupungin kaasuverkkoon.
Tilanne muuttui jatkosodan alkaessa. Kun moottoripolttoaineet loppuivat maasta, Oy AGA Ab aloitti jätevedenpuhdistuslaitoksilla valmistetun kaasun jakelun autojen polttoaineeksi kesäkuussa 1941. Kaasukäyttöisiä autoja oli Helsingissä muutaman vuoden kuluttua 87.
Kaasupullojen paino polttoaineen rasitteena
Menetelmä oli 1940-luvulla käytettävissä olleelle tekniikalle liian raskas. Henkilöautoissa käytettiin 2–3 ja kuorma-autoissa 4–6 40 litran vetoista kaasupulloa. Pullot painoivat noin 100 kiloa kappale, joten kuuden pullon lisälasti lohkaisi pienten kuorma-autojen hyötykuormasta melkoisen osan. Koska häkäkaasumoottoriteknologia oli saatu toimimaan sotavuosien aikana suhteellisen hyvin, ja 1948 alkoi nestemäisten polttoaineiden tuonti ulkomailta, metaanikaasun käyttö unohdettiin pian sodan jälkeen taloudellisesti kannattamattomana hankkeena.
Kirjoittaja: Panu Nykänen
Tutustu Helsingin jätevedenpuhdistuksen 100-vuotiseen historiaan. HSY:n, Petri Juutin, Riikka Rajalan ja Tapio Katkon mielenkiintoinen Metropoli ja meri -teos on luettavissa täällä.