Suomalaisten tutkijoiden yhteydet Eurooppaan olivat 1800-luvulla tiiviitä. Luonnontieteitä ja tekniikkaa harjoitettiin kiinteässä yhteistyössä saksalaisen ja ranskalaisen kielialueen tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
Suomalaisten tutkijoiden odotettiin matkustavan tieteen keskuksiin ja palaavan kohottamaan kotimaisen osaamisen tasoa. Eurooppalaisiin tutkijoihin syntyneet henkilökohtaiset suhteet muokkasivat kotimaista yliopistoyhteisöä ja edesauttoivat Suomen teollisuuden kehitystä.
Panu Nykäsen tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten kemistien kansainvälisten suhteiden kehitystä vähän tunnetulla aikakaudella. Lue miten suomalaiset tutkijat sijoittuvat kansainväliseen yhteisöön ja millaisia odotuksia kemian alan tutkimukselle ja opetukselle asetettiin.
Suomalainen kemisti ja korkea virkamies Adolf Edvard Arppe toimi mm. Helsingin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston kemian professorina vuosina 1847–1870 ja yliopiston rehtorina 1858–1869. (Kuva: Wikipedia)