A. I. Virtanen -palkinto 2023

Hannu Koistinen (Biobio-seura), professori Sara Wickström, Miia Mäntymäki (Suomalaisten Kemistien Seura) ja Tuomas Salusjärvi (Ravitsemuksen Tutkimussäätiö).

 

Vuoden 2023 A. I. Virtanen -palkinto on myönnetty saksalaisen Max Planck -instituutin professori Sara Wickströmille tunnustuksena uraauurtavasta solubiologisesta tutkimustyöstä, joka kunnioittaa A. I. Virtasen työn inspiroimana kunnianhimoisia tavoitteita sekä perustutkimuksessa että sitä soveltavassa työssä.

Professori Wickström on yksi menestyneimmistä suomalaisista nuorista tutkijoista ja alansa ehdottomia kansainvälisiä huippuja. Hän toimii johtajana molekulaarisen biolääketieteen Max Planck -instituutissa ja hänellä on tutkimusryhmä myös Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Professori Wickström tutkii mekanismeja, joilla kudosten, kuten ihon, kantasolut kommunikoivat keskenään ja lähiympäristönsä kanssa ja miten tämä ohjaa solujen toimintaa ja kudosten muodostumista. Nämä uraauurtavat tutkimukset ovat myös paljastaneet mekanismeja, joilla kudokset säätelevät geenien ilmenemistä ja edelleen kantasolujen erilaistumista. Samalla professori Wickström on kehittänyt solubiologian menetelmiä ja ollut aktiivinen näiden menetelmien ja tutkimustulostensa saattamisessayleiseen käyttöön ja hyödyksi.

Palkinto koostuu kunniakirjasta, 6000 euron rahapalkinnosta sekä kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelemasta hopeisesta A. I. Virtanen -mitalista. Palkinnon jakoivat Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae (Biobio-seura), Ravitsemuksen Tutkimussäätiö ja Suomalaisten Kemistien Seura.

Palkinnonjakotilaisuus ja Professori Wickströmin juhlaluento ”How to build and maintain tissues?” järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen ja HiLife seminaarisarjan kanssa perjantaina 15.12.2023 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa.

Lue lehdistötiedote 

A.I. Virtanen -palkinto 2021 professori Pentti Huoviselle

Vuoden 2021 A. I. Virtanen -palkinnon saa bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta. Palkinto myönnetään tunnustuksena laaja-alaisista tutkimuksista bakteerien merkityksesta ihmiselle niin hyvässä kuin pahassa.

A. I. Virtanen -palkinto myönnetään joka toinen vuosi suomalaisen kemistin ja nobelistin, professori Artturi Ilmari Virtasen elämäntyön kunnioittamiseksi, tunnustuksena kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimustyöstä. Palkinnon jakavat Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Biobio-seura ja Ravitsemuksen TutkimussäätiöPalkintoon kuuluu rahapalkinto, kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema hopeinen A. I. Virtanen -mitali sekä kunniakirja.

Palkinto jaettiin 20. kerran. Palkinnonjakotilaisuus järjestetään joka toinen vuosi joulukuun 10. päivänä, jolloin A. I. Virtanen vastaanotti kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945.

Lue lisää Kemia-lehdestä.

 

Kuvat © Helena Karhujoki 

A.I. Virtanen palkinnonjakotilaisuus 10.12.

A. I. Virtanen -palkinto myönnetään joka toinen vuosi suomalaisen kemistin ja nobelistin, professori Artturi Ilmari Virtasen elämäntyön kunnioittamiseksi, tunnustuksena kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimustyöstä.

Palkintoa jakavat Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Biobio-seura ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö. Palkintoon kuuluu rahapalkinto ja kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema hopeinen A. I. Virtanen -mitali sekä kunniakirja.

Palkinto jaetaan nyt 20. kerran. Palkinnonjakotilaisuus järjestetään perinteisesti joulukuun 10. päivänä, jolloin A. I. Virtanen vastaanotti kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945.

TILAISUUDEN OHJELMA

  • Tilaisuuden avaus: Ravitsemuksen Tutkimussäätiön hallituksen pj. Tuomas Salusjärvi
  • “Mitä uutta tänään?” Otteita A. I. Virtasen elämäntyöstä: TkT Matti Harju
  • Suolistomikrobiston kehittyminen lapsuudessa: dosentti Anne Salonen, Helsingin yliopisto
  • Musiikkiesitys
  • AIV-palkinnon jakaminen, Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, Suomalaisten Kemistien Seura ja Societas Biochemica Biophysica et Microbiologica Fenniae
  • Palkinnonsaajan esitys: ”Hyvät, pahat bakteerit”
  • Cocktailtilaisuus

Tilaisuuden järjestävät Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, Suomalaisten Kemistien Seura ja Suomen Biobio-seura yhteistyössä Alumniyhdistyksen kanssa.

Perjantai 10.12.2021 kello 16-19, Helsingin yliopiston juhlasali (Unioninkatu 34).

A.I. Virtanen palkinnonjakotilaisuus

A. I. Virtanen -palkinto myönnetään joka toinen vuosi suomalaisen kemistin ja nobelistin, professori Artturi Ilmari Virtasen elämäntyön kunnioittamiseksi, tunnustuksena kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimustyöstä. Palkintoa jakavat Suomalaisten Kemistien SeuraSuomen Biobio-seura (Societas Biochemica, Biophysica et Microbio-logica Fenniae) ja Ravitsemuksen TutkimussäätiöPalkintoon kuuluu rahapalkinto ja kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema hopeinen A. I. Virtanen -mitali sekä kunniakirja.

Palkinto jaetaan nyt 20. kerran. Palkinnonjakotilaisuus järjestetään perinteisesti joulukuun 10. päivänä, jolloin A. I. Virtanen vastaanotti kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945.

TILAISUUDEN OHJELMA

  • Tilaisuuden avaus: Ravitsemuksen Tutkimussäätiön hallituksen pj. Tuomas Salusjärvi
  • “Mitä uutta tänään?” Otteita A. I. Virtasen elämäntyöstä: TkT Matti Harju
  • Suolistomikrobiston kehittyminen lapsuudessa: dosentti Anne Salonen, Helsingin yliopisto
  • Musiikkiesitys
  • AIV-palkinnon jakaminen, Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, Suomalaisten Kemistien Seura ja Societas Biochemica Biophysica et Microbiologica Fenniae
  • Palkinnonsaajan esitys: ”Hyvät, pahat bakteerit”
  • Cocktailtilaisuus

 

Tilaisuuden järjestävät Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, Suomalaisten Kemistien Seura ja Suomen Biobio-seura yhteistyössä Alumniyhdistyksen kanssa.

Perjantai 10.12.2021 kello 16-19, Helsingin yliopiston juhlasali (Unioninkatu 34).

Tuottelias tutkija Tapio Salmi palkittiin A.I. Virtanen –palkinnolla

Akatemiaprofessori Tapio Salmi Åbo Akademista tutkii katalyysin ihmeellistä ilmiömaailmaa – tavoitteena ovat uudet katalyytit biomassojen hyötykäyttöön     

Akatemiaprofessori Tapio Salmella on aihetta hymyyn. Hänet palkittiin A.I. Virtanen –palkinnolla ja vastikään myös Åbo Akademin kanslerin tunnustuspalkinnolla.

Kemiallisen reaktiotekniikan professori, akatemiaprofessori Tapio Salmi vastaanotti A.I. Virtanen -palkinnon tiistaina 10.12. Säätytalossa. Salmen tutkimusryhmässä Åbo Akademissa etsitään menetelmiä, jotka mahdollistavat biomassan hyödyntämisen prosessien raaka-aineena raakaöljyn sijasta. Keskeinen tutkimusaihe on puun sisältämän hemiselluloosan jalostaminen kemiallisiksi tuotteiksi.

Salmi on tuottelias tutkija, joka on syventänyt tietoa kemiallisten reaktioiden kinetiikasta ja katalyysistä ja ollut mukana laatimassa jopa noin 560 tieteellistä artikkelia.

Podcast 1: Tapio Salmi kommentoi A.I. Virtanen -palkintoaan.

Uusia katalyyttejä kaivataan, kun raakaöljystä vähitellen luovutaan

Tapio Salmi on valtavan innostunut setvimään kemiallisten reaktioiden yksityiskohtia, ja kun hän tällä hetkellä työskentelee jo toista kautta Suomen Akatemian nimeämänä akatemiaprofessorina, hän voi keskittyä täysipainoisesti tutkimukseen ja väitöstutkijoidensa ohjaamiseen. Nykyinen akatemiatoimi jatkuu vuoden 2023 loppuun. Tähän mennessä Salmi on ohjannut jo 62 väitöskirjaa.

Salmen professuurin ala kemiallinen reaktiotekniikka käsittää laajan kokonaisuuden kemian tekniikkaa, kemialliset reaktorit, kemiallisen kinetiikan ja katalyysin.

Viime vuosina Salmi on ratkonut kemiallisten reaktioiden mekanismeja ja nopeutta kiinteän katalyytin pinnalla.

”Akatemiaprofessuurini pääteemana on tutkia reaktioiden mekanismia molekyylitasolla. Päämääränä on hankkia sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää kun kehitetään uusia, parempia katalyyttejä ja optimoidaan reaktio-olosuhteita”, Salmi kertoo.

Uusia katalyyttejä kaivataan, kun raakaöljystä vähitellen luovutaan ja tuotteita aletaan yhä enemmän valmistaa uusiutuvista luonnonvaroista.

”Öljynjalostukseen kehitetyt katalyytit eivät kelpaa sellaisenaan, vaan niitä täytyy muuntaa sopiviksi uusiin prosesseihin ja kehittää myös aivan uusia katalyyttejä”.

Kemiallisen reaktion mekanismin selvittäminen on Salmen mukaan varsin haasteellista. Tutkijan on päästävä perille siitä, kuinka reaktio etenee askel askeleelta katalyytin pinnalla. Ennen lopputuotteen syntymistä reaktio ehtii käydä läpi monia välivaiheita. Ratkaisu etsitään tutkimalla reaktion kulkua ja katalyytin pinnan tapahtumia. Työhön tarvitaan herkkiä, tehokkaita tutkimuslaitteita ja mittausmenetelmiä. Myös kvanttikemiaa hyödynnetään malleineen.

Podcast 2: Tapio Salmi kertoo, kuinka hemiselluloosasta jalostetaan erilaisia tuotteita, kuinka reaktion mekanismia tutkitaan ja kuinka kultananohiukkasetkin kelpaavat katalyytiksi.

Mikroaallot ja ultraääni saavat aikaan reaktioita laboratoriolaitteissa

Uudenlaiset reaktorit tekevät tuloaan kemian tutkimukseen ja vähitellen myös teolliseen tuotantoon. Tapio Salmen tutkimusryhmässä on tutkittu reaktioita, joita on tuotettu mikroaaltojen ja ultraäänen avulla.

Kuuma aihe kemian prosessitekniikan tutkimuksessa on Salmen mukaan prosessien intensivointi, jolla tarkoitetaan prosessilaitteiden pienentämistä ja tehostamista.

Uudehkojen mikroreaktoreiden avulla laitekokoa voidaan pienentää huomattavasti. Niissä reaktiot tapahtuvat kymmenien mikrometrien kokoluokkaa olevissa kanavissa, joiden pinta on päällystetty ohuella katalyyttikerroksella. Mikroreaktoreiden yleistymistä on Salmen mukaan hidastanut kallis hinta, jonka uskotaan kuitenkin laskevan uusien valmistustekniikoiden ansiosta. Keski-Euroopassa mikroreaktoreita käytetään jo teollisuuslaitoksissa.

Podcast 3: Mikroaallot ja ultraäänikin tuottavat kemiallisen reaktion. Mikroreaktoreiden ansiosta laitekoko pienenee. Tapio Salmi kertoo näistä menetelmistä ja paljastaa uuden yllättävän tutkimuslöydön.

Podcast 4: Tapio Salmi kertoo laboratorion mikroaaltoreaktorista

Tapio Salmi esittelee takanaan olevaa laitteistoa

Kuvan mikroaaltoja hyödyntävän reaktorin mikroaaltolähde on hankittu Ranskasta. Laboratorion oma henkilökunta on suunnitellut ja koonnut laitteiston.

Tapio Salmi on kumppaneineen kirjoittanut kemian reaktoritekniikasta 648-sivuisen Chemical Reaction Engineering and Reactor Technology –kirjan.

Jutun toimitus ja kuvat Sisko Loikkanen