mennessä seravo | huhti 29, 2021 | ajankohtaista, Palkinnot, Tiedotukset, uutiset
Palkinto luovutettiin keskiviikkona 28.4.2021 ChemBio Finland Kemian Päivien virtuaalisessa ennakkotapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa.
Fazerin ksylitolitehtaalle myönnetty palkinto on Suomalaisten Kemistien Seuran tunnustus yritykselle tai yhteisölle innovatiivisesta kiertotalouden kemiaan liittyvästä liiketoimintaideasta. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat merkittäviä globaaleja ongelmia. Kiertotalouden ratkaisuilla voidaan minimoida materiaalihukkaa ja jätteen syntymistä. Kemialla on keskeinen rooli kiertotaloudessa laadun ja turvallisuuden varmistajana.
Fazerin rakenteilla oleva ksylitolitehdas Lahdessa. © Robert Orthén / Fazer
”Suomalaisen Kemistien Seura on myöntänyt vuoden 2021 Kiertotalousinnovaatiopalkinnon Fazerin Ksylitolitehtaalle, joka valmistaa ksylitolia kauran kuorista. Suomalaiseen keksintöön pohjautuva innovaatio on ainutlaatuinen, ja sillä on merkittävää kiertotalouteen perustuvaa liiketoiminnallista potentiaalia”, sanoo Anu Airaksinen, Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen puheenjohtaja. Palkintokriteereissä painottuu kemiaan kytkeytyvä innovaatio, joka tuottaa sekä ympäristö- että taloudellista hyötyä.
Suomalaisten Kemistien Seuran Kiertotalousinnovaatiopalkinnon sai Fazer ksylitolitehdas (kuvassa vas. Anna Nicol), Kemian Hyväksi -palkinnon Heleena Karrus (keskellä). Palkinnot jakoi Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen pj. Anu Airaksinen (oik). © Teija Armanto
Kauramyllyn sivuvirrasta korkealaatuista ksylitolia
Fazer on kehittänyt uudenlaisen menetelmän, jossa kauramyllyn sivuvirtana syntyvästä kauran kuoresta voidaan valmistaa korkealaatuista ksylitolia elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Aiemmin prosessin sivuvirtana syntynyt kauran kuori on käytetty muun muassa energian tuotantoon. Lahden ksylitolitehtaan rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja koeajot ovat käynnissä. Ksylitolin tuotanto käynnistyy juhannukseen mennessä.
Fazer näkee ruuan ratkaisuna ja panostaa uusien tuotantoteknologioiden ja vastuullisten ratkaisujen kehittämiseen.
”Kiitämme Suomalaisten Kemistien Seuraa tästä hienosta huomionosoituksesta. Valmistamme ksylitolia uuden, patentoidun teknologian avulla. Valmistusprosessi on ainutlaatuinen, sillä siinä käytettävää raaka-ainetta – kauran kuorta – ei ole aiemmin hyödynnetty ksylitolin kaupallisessa valmistuksessa. Uskomme, että kotimaisesta kauran kuoresta valmistettu ksylitoli herättää kiinnostusta maailmanlaajuisesti”, sanoo Anna Nicol, ksylitolitehdashanketta vetävä johtaja Fazer Lifestyle Foodsilta.
Tehdas on maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta, vieressä sijaitsevasta Fazerin kauramyllystä. Sivuvirtojen jalostaminen uusiksi tuotteiksi on keskeinen osa kiertotaloutta. Tutkimus ja tuotekehitys ovat olleet keskeisessä osassa Fazerin patentoimassa innovaatiossa. Ksylitolin kasvavan kysynnän vuoksi innovaatiolla on huomattava liiketoimintapotentiaali.
Kauran kuorista valmistettua ksylitolia. © Liisa Eerola / Fazer
Kiertotalousinnovaatiopalkintoesineessä yhdistyvät eri materiaalit
Palkinnonsaajalle tapahtumassa luovutettu palkintoesine ”The Thing” on chileläisen graafisen muotoilijan Joel Menesesin Aalto-yliopiston Design Factoryn käsialaa. Siinä visualisoituu ja konkretisoituu teollisuuden elementtien virta. Palkintoesineessä on yhdistetty erilaisia valmistusmenetelmiä ja materiaaleja, puun, metallin, muovin ja kiven yhteen liittäminen erilaisilla valutekniikoilla. Lopputulos on näiden neljän elementin elegantti liittouma yhdessä geometrisessä muodossa.
Suomalaisten Kemistien Seuran kiertotalousinnovaatiopalkinto. © Sanna Mikkola
Suomalaisten Kemistien Seura on sitoutumaton tieteellinen seura. Suomalaisten Kemistien Seura korostaa kemian merkitystä yhteiskunnassa, toimii kemian kansainvälisillä foorumeilla ja edistää tieteen, koulutuksen, teollisuuden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden verkottumista.
Fazerin ksylitolitehdas on osa Fazer Lifestyle Foods -liiketoiminta-aluetta, joka keskittyy kasvipohjaisiin ruokaratkaisuihin.
– Ksylitolin teollinen valmistus on suomalainen innovaatio.
– Suomessa ksylitolin teollinen tuotanto alkoi vuonna 1975.
– Suosituimpia ksylitolituotteita ovat purukumit ja pastillit.
– Ksylitoli on makeutusaine, joka valmistetaan ksyloosista. Ksyloosia esiintyy useissa kasveissa ja puissa, kuten koivussa, pyökissä, maississa ja marjoissa.
– Ksylitoli on vähäkalorinen (vain 60 % sokerin kaloreista), mutta yhtä makea kuin sokeri.
– Ksylitolilla on Euroopan elintarvikeviraston hyväksymä terveysväite.
—
Palkinnonsaaja: Fazer ksylitolitehdas, Anna Nicol. © Teija Armanto
mennessä seravo | huhti 27, 2021 | ajankohtaista, Palkinnot, Tiedotukset, uutiset
Kemian hyväksi -palkinto 2021 on myönnetty FL Heleena Karrukselle. Palkinto luovutettiin hänelle Kemian Päivien virtuaalisessa ennakkotapahtumassa 28.4.2021 Messukeskuksessa Helsingissä.
Kemian hyväksi -palkinto jaetaan joka toinen vuosi, nyt viidettä kertaa ChemBio Finland -tapahtuman yhteydessä. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Palkinto myönnetään suomalaiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka toiminnallaan on edistänyt kemianteollisuutta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä edistänyt alan yhteiskunnallista merkitystä ja luonut alalle positiivista imagoa. Kemian hyväksi -palkinnon myöntävät Suomen Messusäätiön taloudellisella tuella Kemian Seurat.
”Heleena Karrus on tehnyt ansiokasta työtä kemian hyväksi aktiivisella ja innokkaalla otteella kemian seuratoiminnan vaikuttajana usean vuosikymmenen ajan”, perustelee palkinnon myöntäjä Suomalaisten Kemistien Seura (SKS).
Heleena Karrus © Teija Armanto
FL Heleena Karrus on tehnyt ansiokasta työtä kemian hyväksi aktiivisella ja innokkaalla otteella kemian seuratoiminnan vaikuttajana usean vuosikymmenen ajan. Tiiviin kemian alan sidosryhmäyhteistyön kautta hän on seurannut kemian alan tuotekehitystä ja tutkimusta aitiopaikalta ja järjestänyt lukuisia tieteellisiä kokouksia ja ammatillisia tilaisuuksia kemian opiskelijoille ja ammattilaisille sekä tuonut kemiaa tutuksi suurelle yleisölle, innostaen nuoria kemian pariin ja edistäen yleistä kemiatietoisuutta. Kemian opiskelijat ovat olleet erityisen lähellä Karruksen sydäntä. Hän on kannustanut ja innostanut lukuisia kemistisukupolvia kemian opinnoissa ja verkostoitumisessa kemian alan työantajien kanssa.
Heleena Karrus on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon kemiasta Helsingin yliopistossa vuonna 1984. Hän on toiminut Suomalaisten Kemistien Seuran sihteerinä vuodesta 1980 sekä pitkäaikaisena toiminnanjohtajana vuodesta 2013 aina vuoden 2020 marraskuulle, jolloin hän siirtyi eläkkeelle palveltuaan seuraa ansiokkaasti yli 40 vuotta.
Heleena Karrus teki uransa Suomalaisten Kemistien Seuralla © Kimmo Brandt
Vuonna 2009 Suomalaisten Kemistien Seura palkitsi Heleena Karruksen Gadd-mitalilla tämän merkittävistä ansioista seuratoiminnassa. Mitali perustettiin vuonna 1961 kunnioittamaan Pehr Adrian Gaddin (1727–1797) elämäntyötä. Seuratyön ohessa Heleena Karrus on toiminut ja toimii edelleen Kemian Päivien Säätiön asiamiehenä. Kemian Päivien ohjelmakoordinaattorina hän on vastannut kemian alan tärkeimmästä jatkokoulutustapahtumasta.
—
Yhteyshenkilöt
Heleena Karrus
puh. 050 557 1894
heleena.karrus@kemianseura.fi
ChemBio Finland
puh. 050 3760804
teija.armanto@messukeskus.com
Suomalaisten Kemistien Seuran Kiertotalousinnovaatiopalkinnon sai Fazer ksylitolitehdas (kuvassa vas. Anna Nicol), Kemian Hyväksi -palkinnon Heleena Karrus (keskellä). Palkinnot jakoi Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen pj. Anu Airaksinen (oik). © Teija Armanto
mennessä seravo | maalis 24, 2021
ChemBio Finland 2021 -tapahtuma järjestettiin keskiviikkona 28.4. päivän virtuaalisena verkkotapahtumana.
Ensi keväänä 30.–31.3.2022 päästään taas kohtaamaan kasvokkain ChemBio Finland 2022 -tapahtumassa Messukeskuksessa. Samaan aikaan on kansainvälinen Helsinki Chemicals Forum sekä metsäteollisuuden kansainvälinen PulPaper-tapahtuma.
ChemBio Finland 2021 verkkotapahtuma tarjosi kuusi ohjelmakokonaisuutta, joissa oli 24 ohjelmaa. Puhujia oli yli 50. Tapahtumaan osallistui 20 yritystä, jotka esittelivät tuotteitaan ja palvelujaan verkkotapahtumassa. Päivän aikana tapahtumassa vieraili 1 200 uniikkia kävijää. Ohjelman tallenteita voi seurata ja yrityssivut ovat avoinna toukokuun loppuun asti verkossa. Ohjelman seuraaminen edellyttää rekisteröitymistä.
ChemBio Finland 2021 webinaareja olivat Kemian Päivät, Green Chemistry, Suomalainen Life Science -ala koronakriisissä, Turvallisuuden uusi normaali, Millaisia osaajia hiilineutraali kemianteollisuus tarvitsee ja Uraseminaari.
mennessä seravo | syys 6, 2019 | Henkilöt, uutiset
Taisteluaineiden jäljittämistä voi verrata kemialliseen salapoliisityöhön, jossa tarvitaan erinomaisia kemistintaitoja, huipputarkkuutta ja nopeutta. Luovuus on myös hyödyksi, kun näyte sisältää uuden, tuntemattoman yhdisteen. Helsingin yliopiston kemian laitoksen yhteydessä toimiva VERIFIN on taisteluaineanalytiikan huippulaboratorio, joka löytää kyllä molekyylit näytteistä
Paula Vannisen johtama VERIFIN on kemiallisten aseiden analytiikassa maailman kärkeä. Kuva Helsingin yliopisto/ Linda Tammisto
VERIFIN avustaa kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvonnassa
Kemiallisten aseiden kieltosopimus kieltää kemiallisten aseiden valmistuksen, varastoinnin ja käytön. Sopimuksen on ratifioinut tähän mennessä 193 maata ja 97% maailman väestöstä on sopimuksen piirissä.
Sopimuksen toteutumista valvoo Hollannissa Haagissa päämajaansa pitävä Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW, Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons.
VERIFIN avustaa OPCW:tä ja YK:ta kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvonnassa ja tutkii näytteistä kemiallisia taisteluaineita. VERIFIN myös kehittää uusia menetelmiä niiden tutkimiseen.
Taisteluaineiden analysointia voi verrata tilanteeseen, jossa etsitään neulaa heinäsuovasta. Pitoisuudet voivat olla hyvin pieniä ja etsittävä yhdiste uusi ja kemisteille ennestään tuntematon
Työ vaatii äärimmäistä tarkkuutta ja huolellisuutta. Joskus kemistit joutuvat töihin yötä myöten, 24/7- periaatteella.
”Poliittiset paineet ovat kovat, eikä aikaa tahdo olla”, johtaja, professori Paula Vanninen VERIFINistä muistuttaa.
Pätevyys osoitetaan testeissä
VERIFIN on menestynyt loistavasti vuosittaisissa pätevyystesteissä, jotka voivat olla hyvinkin kimurantteja jopa kokeneille kemisteille.
Paula Vannisen mukaan onnistuminen testeissä on seurausta VERIFinin tutkijoiden erinomaisesta yhteistyöstä, kyvystä ratkaista kemiallisia ongelmia yhdessä.
VERIFIN on myös kansallinen viranomainen
Paitsi että VERIFIN on Suomen kansallinen viranomainen liittyen kemiallisen aseen kieltosopimukseen ja verifikaatiolaboratorio, VERFINissä tehdään myös taisteluaineisiin liittyvää tutkimusta. Tärkeä tehtävä on myös kehitysmaiden kemistien koulutus.
Jutun toimitus Sisko Loikkanen, valokuva HY / Linda Tammisto
mennessä juho | heinä 11, 2019 | Haastattelut, Henkilöt
IUPACin verkkosivulle on toteutettu nuorten kemistien jaksollinen järjestelmä, josta kemistilahjakkuudet löytyvät alkuaineen merkkiä klikkaamalla.
Puhtaan ja sovelletun kemian kansainvälinen unioni IUPAC juhlii tänä vuonna 100-vuotista historiaansa. IUPACin presidentti Qi-Feng Zhou vieraili Suomessa huhtikuussa.
The International Union of Pure and Applied Chemistry IUPAC perustettiin sata vuotta sitten kansainväliseksi yhteistyöelimeksi, jonka puitteissa eri maiden kemistit voivat kokoontua yhteen sopimaan kemian termeistä, nimeämisestä ja määritelmistä. IUPACiin kuuluu nyt jäsenenä viidenkymmenenkahdeksan maan kemian jäsenorganisaatiot.
IUPACin 100-vuotisjuhla näkyy sen toiminnassa erilaisina hankkeina, joita ovat kurssit ja muut koulutustilaisuudet, kilpailut ja helmikuussa pidetty naiskemistien globaali aamiaistilaisuus. Unionin verkkosivustolle on valmistunut myös Nuorten kemistien jaksollinen järjestelmä, jossa esitellään jäsenmaiden päteviä kemistinuoria tutkimusaiheineen.
Pariisissa pidetään juuri tällä hetkellä, 5.-12.7. IUPACin 47. maailman kongressi ja samassa yhteydessä IUPACin 50. yleiskokous. Kongressin teemana on “Frontiers in Chemistry: Let´s create our future! 100 years with IUPAC”.
IUPACin kehitystyö perustuu vapaaehtoisten kemian ammattilaisten ahkeroimiseen
IUPAC syntyi teollisuuden ja akateemisten kemistien yhteistyöelimeksi vuonna 1919. Kemistit tarvitsivat systematiikkaa yhdisteiden nimeämiseen, ja heidät piti näin saattaa yhteen neuvottelemaan yhteisistä nimeämis- ja määrittelyperusteista.
Vuosikymmenten kuluessa IUPACin tehtävät ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Nimeämis- ja terminologiatyön lisäksi unioni käsittelee myös atomipainojen suuruudet ja alkuaineiden nimeämiset. Lisäksi IUPAC organisoi konferensseja, projekteja ja koulutusta. Kemian tiedon popularisointikin kuuluu järjestön kiinnostuksen kohteisiin, samoin kemiaa koskevat eettiset, ympäristö- ja terveyskysymykset. IUPAC jakaa myös tunnustuksia ja palkintoja
Unionilla on ainoastaan viisi palkattua työntekijää Yhdysvalloissa, ja varsinaisen sisältötyön tekevät tuhannet kemian asiantuntijat eri maiden jäsenorganisaatioista oman varsinaisen päätyönsä ohessa. Unionilla on kahdeksan eri aloihin syventyvää divisioonaa ja useita komiteoita. Talous perustuu jäsenmaksuihin.
Vuotta 2019 juhlitaan kemian alalla myös YK:n nimeämänä Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän vuotena. Juuri tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun venäläinen Dmitri Mendelejev esitteli vuonna 1869 alkuainetaulukkonsa. Tällä hetkellä alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä on 118 alkuainetta.
IUPACIn presidentti Qi-Feng Zhou esitelmöi IUPACin toiminnasta huhtikuun 26. päivänä Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaarissa ja antoi samassa yhteydessä podcastina kuultavan haastattelun.
IUPACin presidentti professori Qi-Feng Zhou on työskennellyt aiemmin Pekingin yliopistossa.Tohtoriksi hän väitteli Yhdysvalloissa Massachusettsin yliopistossa. Hän on tutkinut nestekiteitä.
Jutun toimitus ja valokuvat Sisko Loikkanen
