Lääkekehittäjän työtä motivoi potilas, joka saa uuden hoidon ja helpotuksen elämään
Lääkkeen kehittämiseen kuluu tyypillisesti aikaa kymmenestä viiteentoista vuotta, ja vain murto-osa kliinisiin kokeisiin edenneistä ehdokkaista hyväksytään lopulta lääkkeeksi. Kehitystyö on riskialtista ja täynnä tieteellisiä haasteita, mutta onnellisessa tapauksessa tuloksena on lääke, josta sekä potilas että kehittäjä voivat iloita.
Haastateltavana Orionin globaalin lääkekehityksen johtaja Leena Otsomaa.
”Verkostoituminen globaalisti on tärkein kanava pysyä tieteen eturintamassa”, sanoo Leena Otsomaa Orionista.
Tutkimuksen kolme terapia-aluetta
Orionissa tutkitaan ja kehitetään lääkkeitä kolmella eri terapia-alueella, keskushermostotaudeissa, onkologiassa ja harvinaisten sairauksien alalla.
Keskushermostotautien parissa Orion on pitkään pureutunut varsinkin neurodegeneratiivisiin sairauksiin ja krooniseen kipuun, ja neurodegeneratiivisista sairauksista kohteena ovat olleet Parkinsonin taudin hoito ja ALS. Onkologiassa keskeisiä ovat olleet kiinteiden kasvainten, tuumoreiden lääkkeet ja syövät, jotka perustuvat steroidihormonien toimintaan. Harvinaisista sairauksista Orionin kiinnostus kohdistuu suomalaisten perinnöllisiin tauteihin.
Lääkekemistin tarvekaappiin kuuluu reagensseja ja liuottimia, joita tarvitaan synteesien tekoon.
Podcastissa Leena Otsomaa kertoo lääkkeen kehitystyöstä. Hän toimii Orionissa globaalin lääkekehityksen johtajana, virallinen työnimike on Director Global Medicine Design.
Jutun toimitus ja valokuvat Sisko Loikkanen.