mennessä seravo | marras 8, 2022 | ajankohtaista, uutiset
Mikä tietokirja on saanut sinut innostumaan ja oppimaan uutta? Kuka on väsymättä viestinyt yleistajuisesti tutkitusta tiedosta? Millä tuoreella tavalla tietoa julkistettiin?
Jos mieleesi on jäänyt jokin erityisen ansioitunut ja ajankohtainen tiedonjulkistamisen teko, joka on herättänyt yhteiskunnallista keskustelua ja tarjonnut oivalluksen hetkiä, kerro siitä meille! Ehdota tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajaa verkkolomakkeella 1.12. mennessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. Palkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä ja ajankohtaisesta tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Työn tulos voi olla esimerkiksi yleistajuinen tietokirja, journalistinen artikkeli tai dokumentti – mikä julkaisumuoto ja -keino tahansa, jolla tutkittua tietoa välitetään suurelle yleisölle. Tietoa voidaan julkistaa myös taiteen keinoin.
Palkinnot myönnetään tekijälle tai työryhmälle. Vuonna 2022 asiantuntijoita palkittiin esimerkiksi tietokirjailijana, toimittajana, dokumentaristina ja taiteilijana tehdystä tiedonjulkistamistyöstä. Lue lisää vuoden 2022 palkinnoista. Erityisen ansioituneesta ja pitkäaikaisesta työstä voidaan myöntää tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto.
Tarkat tiedot ehdotusten jättämisestä löydät verkkosivuiltamme. Lisätietoja antaa pääsihteeri Reetta Kettunen, p. 040 733 5935
mennessä seravo | marras 2, 2021 | ajankohtaista, Tiedotukset, uutiset
Lääkekehitys taistelussa sairauksia vastaan
Toimittaja Leena Mattila haastatteli Principal Scientist Olli Törmäkangasta Orion Pharmalta marraskuun Tiedeklubilla ravintola Manalan kellarissa 17.11.2021. Tilaisuuden järjesti Suomalaisten Kemistien Seura.
Lääkekehityksessä on kuljettu pitkä matka: pajunkuoren käytöstä kipujen lievittämisessä aina virtuaaliseulonnan hyödyntämiseen uuden lääkkeen valmistuksessa. Lääkkeiden tutkimus ja kehitystyö on
pitkäjänteistä, kallista ja tarkoin säänneltyä. Uuden lääkkeen tutkimus- ja kehitysprosessi kestää keskimäärin 12 vuotta.
Entä mitä tarkoitetaan molekyylikirjastoseulonnalla ja faasitutkimuksilla lääkekehityksessä? Sopivat ja tehokkaat lääkeainemolekyylit valikoituvat lopulta tuhansien molekyylien joukosta. Yhden lääkeainemolekyylin synteesi voi kestää muutamista päivistä yli kuukauteen. Kliinisiin tutkimuksiin valikoituneista molekyyleistä vain noin joka kymmenes päätyy valmiiksi lääkkeeksi apteekin hyllylle.
Miten varmistetaan lääkeainemolekyylien turvallisuus? Prekliinisessä vaiheessa testataan molekyylien turvallisuutta, selektiivisyyttä ja tehokkuutta ennen potilastutkimuksia. Vaihe kestää kestää noin 4-5 vuotta.
Lääkeainemolekyylien suunnittelussa käytetään tietokoneavusteisia laskennallisia menetelmiä. Nämä ennustavat ohjelmistot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Ohjelmien ja laskennallisten parametrien
avulla voidaan poissulkea kohdemolekyylejä jo ennen niiden syntetisoimista, mikäli ne eivät täytä lääkeainemolekyyliltä vaadittavia laskennallisia ominaisuuksia tai sisältävät esimerkiksi fragmentteja, jotka
aiheuttaisivat potilaalle turvallisuusriskin. Ennen myyntiin päätymistä lääkkeelle tehdään riski-hyötysuhteen arviointi.
Tieteellisten seurain valtuuskunta koordinoi Tiedeklubi-tapahtumasarjaa. Syksyn 2021 Tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomalaisten Kemistien Seura ja
Kirjallisuudentutkijain seura. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.
Kuuntele podcast: Soundcloud & Spotify
